Reilun 70 000 asukkaan Lake Charles on Lousianan osavaltion 5. suurin kaupunki ja sen ehdoton kiintopiste on juurikin tuo järvi, jonka ymppärille kaupunki rakentuu. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää aurinkoista päivää satamassa lintuja ruokkien ja lasten kanssa leikkien.
Alueella oli suuri leikkipuisto, joka tarjosi molemmille lapsosille mielenkiintoista puuhaa. Pienempi yritti epätoivoisesti pysyä isosiskon perässä, mutta taidot ei ihan vielä riitä moiseen :).
Ajomatkaa jatkettiin ennen pimeän tuloa ja saavuimme New Orleansiin ennen puolta yötä. Seuraavana aamuna eli lauantaina suuntasimmekin heti aamusta ydinkeskustaan. Tiesimme että kyseinen kaupunki tulisi poikkeamaan kaikista muista amerikkalaisista kaupungeista, mutta erilaisuus yllätti silti meidät! Kuitenkin ihan positiivisesti :)!.
New Orleansin omaleimaisuus johtuu sen ranskalaisista ja espanjalaisista juuristaan. Kaupunki siirtyi Yhdysvaltojen omistukseen vasta 1800 -luvulla.
New Orleans on pinta-alaltaan lähes puoleksi vettä ja suurin osa kaupungista onkin vedenpinnan tason alapuolella. Kaupunki on tästä syystä suojattu vallein ja pumpuin. Alue on altis myös hurrikaaneille ja varmasti moni saattaakin muistaa tiedotusvälineistä kaupungissa vuonna 2005 elokuussa riehuneen tuhoisan hurrikaani Katrinan. Tuolloin 80% kaupungista jäi veden alle ja lähes kaikki kaupunkilaiset piti evakuoida pois. Tämä hurrikaani puhututtaa täällä vieläkin, sillä se oli kaikkien aikojen kallein ja eniten ihmisuhreja vaatinut hurrikaani Yhdysvaltain historiassa. Tuhot nousivat 108 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisiksi ja myrskyssä menetti henkensä arviolta 1833 ihmistä. Hurrikaani Katrinan tuhoja paikkaillaan New Orleansissa edelleen eikä kaupunki ole täysin palautunut ennalleen. Rikollisuus nousi valloilleen katastrofin seurauksena ja vielä nykyisinkään kaupungissa ei suositella turisteille ulkona liikkumista ilta seitsemän jälkeen tietyillä alueilla.
New Orleansin keskusta ei välttämättä ole paras nähtävyys lapsiperheille, sillä se on tunnettu biletyskaupunkina, joissa yökerhot ja klubit ovat auki yötä päivää. Tälle perjantaille sattui vielä Saint Patrickin päivä. Vaikka kyse on Irlannin kansallispäivästä niin sitä juhlitaan täällä myös suureellisesti. New Orleanssin katukuvassa sitä ei voinut olla huomaamatta. Kaupat olivat täynnä aiheeseen liittyvää rekvisiittaa ja ihmiset olivat pukeutuneet teeman mukaisesti, sisustaneet kotinsa edustat ym. ja ylipäätään lähteneet juhlimaan päivää heti aamusta.
Olimme iltapäivään mennessä kiertäneet isoimmat nähtävyydet keskustassa, käyneet syömässä ja nauttineet paikallisista katutaiteilijoista ja -muusikoista. Tämä riitti meille hyvin tästä kaupungista ja oli hyväkin lähteä niin sanotusti vaunujen kanssa jaloista pois ennen kuin meno pyhän patrikin päivänä yltyy kovin hurjaksi ;).
Illasta lähdimme ajamaan pohjoiseenpäin. Pysäihdyimme noin 100 kilometrin päässä pieneen kaupunkiin nimeltään Hammond. Jatkamme tästä matkaa huomenna eli sunnuntaina ja meidän tulee olla Chicagossa keskiviikko iltana/yönä. Matkaa on 1300 km, joten tiedossa on myös yöajoa.
Nyt nukkumaan, jotta huomenna jaksaa....tiedossa on nimittäin matkan varrella pysähdys viimeisen kerran Outlet -myymälöihin :).
-J-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti