torstai 19. kesäkuuta 2014

Supernaiset

"Taas me kohdataan kun päiviä ois mennyt vaan
Elämälle kiitos, jatketaan
siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin
Meikit naamoilta me naurettiin

Yksi sai kaiken mutta liian aikaisin
toiselta vei musta vuosi hiuksetkin
Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa
Tunnen itseni, nyt kokonaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen
yö vie meidät, mä mitään muuttais en
Joskus kun mä lähden voitte värssyn kirjoittaa
Hän pystyi aamuun saakka tanssimaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista
Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista..."

Kaija Koo -Supernaiset

 Juhannus lähestyy, mutta palataan vielä viime viikonloppuun. Tuolloin olimme juhlistamassa hyvän ystäväni polttareita Saksan maalla Bremenissä. Halauksia, naurua, hymyä, kuulumisien vaihtamista, onnellisuuden tunnetta, hyvää ruokaa, hauskanpitoa ja shoppailua sekä nähtävyyksiä -niistä oli meidän viikonloppu tehty :)! 


Polttarisankarimme ilmoitti meille tulevista häistään hyvissä ajoin viime vuoden joulukuun alussa, jolloin olimme lähes samalla kokoonpanolla viettämässä yhteisiä pikkujouluja. Itsehän tuohon uutiseen tuolloin kommentoin ensimmäisenä "Jee, me päästään yhdessä ulkomaille polttareihin!!! Niin ja siis tottakai mahtavaa että menette naimisiin :)!" Heh, tyttöjen yhteisiä illanviettoja ja reissuja ei näemmä enään tällä ikää ole liikaa ;).

Ulkomaille suuntautuneet polttarireissut aloitimme itse asiassa minun häistäni ja nyt vietimme tosiaan jo kolmansia polttareita suomenmaan ulkopuolella. Suosittelen, sillä nämä ovat olleet ainakin meidän kaveripiirissämme suosiossa ja kun oikein tarkkaan kohteen, lennot ja majoituksen katsoo, niin ei se loppupeleissä tule kovinkaan paljon kalliimmaksi kuin täällä juhliminen. Erityistä ohjelmaa ei tarvitse olla niin kuin tavallisissa polttareissa, vaan uusi maa tuo jo omat ajanvietteensä tähän tapahtumaan. Meillä siis polttarit sujuivat hyvin rennolla meinigillä eikä polttarisankari joutunut minkään nolon tehtävän eteen. 


Automatka Tampereelle sujui verkkaisasti muutaman pysähdyksen taktiikalla polttareidemme teemabiisiä Kaija Koon "Supernaisia" kuunnellen. Tuo biisi on kyllä kuin meidän kaveripoppoolle kirjoitettu ja jokaiseen lauseeseen voi niin samaistua.


Tampereelta matka jatkui seuraavana aamuna kohti määränpäätämme Bremeniä ja kohdehan tosiaan pidettiin salassa polttarisankariltamme ihan viime minuuteille saakka.


Odotuksia uuden maan/kaupungin suhteen ei ainakaan minulla ollut, sillä tärkeintä oli alusta asti ajatus, että pääsen pitkästä aikaa viettämään kokonaiset 3 yötä parhaiden ystävieni seurassa <3. Bremen kuitenkin keräsi myös siinä ohessa pisteet kotiin! Kaunis kaupunki, paljon nähtävää, hyviä kauppoja, rentoa tunnelmaa ja iloisia ihmisiä (näytti nimittäin olevan muitakin polttariseurueita liikkeellä). 


Sääkin lopulta suosi meitä lauantain sateisen aamupäivän jälkeen, vaikkei mittari yli 15 asteen juuri nuossutkaan. Aurinko silti paistoi ja kaupungissa liikkuminen oli näin ollen paljon miellyttävämpää. Itse asiassa lämpötila oli juuri sopiva esim. shoppailulle ;).

Kuvattavia kohteita olisi riittänyt ja kameraan tallentuikin sievoinen määrä erilaisia otoksia. Seuraavat kuvat puhukoot puolestaan meidän unohtumattomasta reissusta.


Kyllähän ne biisiä myötäillen piti korkkarit laittaa lauantai-iltana jalkaan ja lähteä tutustumaan Saksan yöelämään...


Ja baari-illan päätteeksi heittää pois...https://www.youtube.com/watch?v=hTU49VVQMyY



Baarissa ollessamme siinä kaikkien meidän tyttöjen tanssiessa yhdessä tajusin, kuinka onnellinen olin, että sain jakaa tämän polttarisankarimme unohtumattoman viikonlopun hänen ja muiden ystäviemme kanssa. Sanoinkin hänelle, että aika voisi nyt pysähtyä, kaikki oli niin täydellistä! 

Olen niin kiitollinen, että olen saanut ystävikseni nämä ihanat neitoset. Tarinammehan juontaa lähes parinkymmenen vuoden taakse ja yhteinen tekijä ystävyydemme alulle on ollut hiihto sekä koulu. Nämä neitoset ovat samalla yksi minun voimavarani jaksaa eteenpäin esimerkiksi vastoinkäymisiä kohdaessa. Aina ei tarvitse odottaa sinne viralliseen ystävänpäivään saakka kertoakseen lähimmille ystävilleen kuinka tärkeä asema heillä meidän elämässä on. Muistakaa muutkin irrottautua välillä arjesta ystävienne kanssa viettämään keskenäistä laatuaikaa ja pitäkää heistä kiinni -niin minä ainakin aion tehdä. 

Kiitos vielä rakkaat <3 Reissu tuli todella tarpeeseen <3


-J-


Rentoa juhannusta kaikille :)!


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Positiivisuushaasteen viimeinen osa eli vol. 3

Mahtavaa, I did it! Kolme postausta kolmena päivänä peräkkäin :). Näin työssäkäyvänä äitinä ei ole aina helppoa löytää aikaa omille jutuilleen ja siksipä olenkin päättänyt, että pyrin päivittämään blogini kerta viikkoon. Ideoita, tekstiä ja erilaisia aiheita blogikirjoituksiin kyllä olisi näin tuoreena kirjoittajana, mutta kun se aika tosiaan on rajallinen, niin en halua asettaa itselleni tämän suhteen liian tiukkaa aikataulua. Kirjoittamisen, kuvien ottamisen ja käsittelyn on tarkoitus toimia myös minulle eräänlaisena "aivot narikkaan" -toimintoja, jossa muut huolet unohtuvat ja ihan siitäkin syystä sen pitää olla mukavaa ja että siihen on tarvittava aika. Hauskaa kuitenkin välillä poiketa omasta suunnitelmastaan ja haastaa itsensä esimerkiksi näin positiivisuushaasteen kautta tiheämpitahtisiin postauksiin.

Tämän päivän ja samalla positiivisuushaasteeni viimeisen päivän positiiviset asiat:

1. Sain viime yönä nukuttua kohtuullisen hyvät yöunet...vaikka aamuyöstä huomasin taas nukkuvani lattialla pinnasängyn vieressä....aikansa kutakin vai miten se oli ;)

2. Hyvien yöunien siivittämänä oloni oli tänään heti aamusta alkaen todella energinen. Töissä meillä oli todella mahtava yhdessätekemisen meininki päällä ja saatiin paljon aikaan yhden päivän aikana :)!

3. Kotiin saapuessani meillä oli pikaisella kyläilyvisiitillä mieheni veljen perhe poikineen. Lapsoset kerkesivät leikkiä yhdessä ulkona trampalla, hiekkalaatikolla, keinussa, syödä päivällisen ja vielä herkutella jätskillä.


Tällaiset positiivisuushaasteet ovat hyviä syystä että ne pakottavat ihmisen tarkempaan arjen perusasioiden tarkasteluun juuri siitä positiivisesta nälökulmasta. Ja itsehän meillä on valtuudet valita, miten me kaikki pienetkin eteentulevat asiat haluamme kohdata tai nähdä.

Positiivareiden sivuilta löysin myös eilen seuraavan värssynpätkän, mikä sopii tämän haasteen yhteyteen erittäin hyvin ja mikä todellakin on niin totisinta totta;

"Positiivisuus on asenne ja elämäntapa, joka meillä jokaisella on mahdollisuus valita omaksemme ja johon meillä jokaisella on täysi oikeus. Positiivisuus on keino nauttia elämästä enemmän. Kun valitset sen omaksesi, voit herätä aidosti aurinkoiseen oloon, oli päivän sää minkälainen tahansa."

Mukavaa viikonjatkoa kaikille :)!

-J-


maanantai 9. kesäkuuta 2014

Maanantai ja positiivisuushaaste vol.2.

Niin se vain uusi viikko vierähti käyntiin. Yö tuli nukuttua hieman huonosti, sillä nuorimmaisellamme ilmeisesti kutittaa taas ikeniä sen verran, että yöllä hän päätti valvoa muutaman tunnin ajan. Ainut keino, millä sain hänet pidettyä vaaka-asennossa omassa pinnasängyssään oli, että nukuin lattialla hänen sänkynsä vieressä oman peittoni ja tyynyni kanssa ujuttaen toisen käteni pinnasängyn pinnojen välistä hänen käteensä...No, jospa tänään yö olisi parempi. Ainakin itse ajattelin varmistaa edes hieman paremmat yöunet menemällä tänään aikaisemmin nukkumaan :).

Mutta sitten siihen postitiivisuushaasteen toiseen osaan eli postitiivisuutta tältä päivältä:

1. Lastemme mummo ja mieheni äiti tuli eilen avuksemme tämän viikon perjantaihin asti hoitamaan nuorimmaistamme. Nuorimmaisemme menee tarhaan vasta elokuun alussa ja siihen asti mummo on lupautunut häntä hoitamaan.  Emme kyllä selviäisi tällä hetkellä ilman hänen arvokasta apuaan ja olemme hänelle isossa kiitollisuuden velassa. Kyllä mummot ovat parhaita <3!

2. Meidän kaksi pientä tehopakkausta ovat jokapäiväinen ilomme ja tänään saimme kokea taas muutaman ainutlaatuisen hetken muun muassa nuorimmaisemme kävellessä ilman tukea yli kymmenen askelta :)

Ohessa kuvia tyttäristämme viime viikkoiselta tivolin reissultamme...





3. Tänään oli sen verran kylmä ja kolea sää täällä meilläpäin, joten suihkun jälkeen vetäsin aina niin ihanan lämpöisen Marimekon tasaraita -yökkärin päälle ja reinot jalkaan. Kyllä nyt tarkenee :). 


Ja lopuksi vielä osuva teksti positiivisuudesta lainattuna positiivareiden www-sivuilta:

"Arjen pyörässä pyöriessä voi olla vaikea nähdä missä se positiivisuuden narun pää on. Se on kuitenkin aina olemassa. Nähdäksesi sen, sinun on hiljennettävä vauhtia ja pyrittävä tietoisesti löytämään se, sekä olla valppaana tarttumaan siihen tiukin ottein."

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille <3

-J-

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Positiivisuushaaste vol.1 ja pihajuttuja

Sunnuntai-päivän viimeisiä tunteja vietellään ja huomenna starttaa taas uusi viikko uusine kujeineen. Viikonloppu vapaapäivineen tuntui tällä kertaa poikkeuksellisen tarpeelliselta hektisen arjen jälkeen. Oltiin ihan vain kotosalla koko perhe ja ladattiin akkuja tulevaan. Lauantain mahtava sää mahdollisti sen, että päivä kului aika lailla pihalla puuhastellen. Illasta kurkussa alkoi kuitenkin tuntua orastavaa kipua ja tänään aamulla huomasin kurkun olevan niin kipeä, että suunnittelemani juoksulenkki hyvän ystävän kanssa täytyi perua...Harmitti tosi paljon, sillä lenkkeilyt ovat olleet nyt muutaman viikon ajan liian harvassa :(. No nyt olo on jo parempi, sillä pysyttelin tämän päivän taktisesti aika lailla sisällä.

Sain myös facebookin kautta monille jo varmasti tutuksi tuleen postitiivisuushaasteen ja päätin puolestani vastata siihen täällä oman blogini puolella :). Facebookin käyttö päivityksineen on nyt muutenkin jäänyt aika vähiin oman blogin perustamisen jälkeen. Tuntuu, että tämä bloggaaminen on enempi mun juttu kommunikoida ja kirjoittaa asioista. Tosin edellenkin pyrin pitämään tietyn rajan siitä, mitä kirjoitan ja että sisältö pysyy pääosin positiivisena :).

Mutta sitten siihen itse haasteeseen....positiivisuutta yleisesti koko viikonlopusta:

1. Laatuaika oman perheen kanssa <3 Niin parasta!
2. Grillaaminen...tehtiin lauantaina tälle kesälle ekaa kertaa hamburilaisia ja hyviähän niistä tuli, vaikka suolakurkut unohtuivat kauppaan :D
3. Pihatyöt etenivät lauantaina...Pionit penkissään, melkein kaikki hakkeet (alunperin peräkärryllinen) saatu paikoilleen ja nurmikon rajausnauha havu-hake-penkissä paikoillaan made by me :).

En haasta tällä kertaa ketään mukaan tähän haasteeseen, koska luulen tämän haasteen tavoittaneen jo suurimman osan ystävistäni. Sen sijaan haastan itseni päivittämään seuraavat kaksi päivää positiivisuus-jutut blogini kautta :)!

Tältä se havu-hake-penkki nyt sitten näyttää. Alunperin tässä paikalla oli vain huonosti kasvanutta nurmikkoa. Päätin, että jotain tähän on keksittävä, niin ankealta tämä aikaisemmin näytti ja pitkän pohdinnan jälkeen päädyin noihin havukasvien ja hakkeen ydistelmään. Istutin siis yhden vuorimännyn sekä kolme sinilaakakatajaa.  Vielä hieman mietin, että jatkanko myöhemmin tuota hakeosuutta ihan tuonne terassin päädyssä pilkottavalle muurinkivikukkapenkille asti. Tällöin tuijat saisivat myös ympärilleen hakkeen, mutta raparperille täytyisi kyllä löytää uusi paikka. Päädyin muuten käyttämään ihan kunnon haketta (toisin sanoen puunkuorta ym.) koristekatteen sijasta, koska se on niin paljon ravintorikkaampaa, luonnonmukaista ja kuitenkin väriltään sievää.

Haketta riitti myös tähän muurinkivi-kukkapenkkiin, johon lauantaina kävimme ostamassa uudet pionit. Edellinen yritys pionien kasvatukselle oli toissa kesänä, mutta viime kesän "liiallinen kastelu" sekä omasta toimestani, että rännin puuttumisen takia sai aikaan sen, että vain yksi selvisi hengissä tähän kesään ja muista mätänivät juuret...No nyt on terassin lasikaton reunalla ränni, joka estää veden niin sanotun paiskautumisen suoraan pionipenkkiin ja kukat istutettu aikaisempaa ylemmäs, että juuret pääsevät paremmin hengittämään. Toivotaan, että tällä kertaa onnistuisi :). Muussa tapauksessa täytyy ensi kesänä vaihtaa tähän kokonaan joku uusi kasvi.


Näiden kauniiden valkoisten katseenvangitsijoiden kukinta aika on kesäkuun lopulla, joten silloin toivottavasti saadaan jonkun verran kukkaloistoa meidänkin takapihalle :).

Nyt suihkun kautta painamaan pää tyynyyn, jotta jaksaa huomenna virkeänä nousta uuteen viikkoon. Mukavaa alkavaa viikkoa myös Sinulle :)!

-J-

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Ihana vihreä kesä!

Toisin kuin monella muulla minulla on nyt kesälomat "lusittu" ja loppukesä tullaan viettämään ahkerasti sorvin äärellä. Muutama kesälomapäivä jäi vielä käyttämättä, mutta säästän ne talvilomakaudelle. Voisi kuvitella, että nyt jotenkin masentaisi ajatus olla koko loppukesä töissä muiden nauttiessa suomen suvesta tyyliin riippukeinussa loikoillen. Mutta ei sentään! Lomaviikoilleni sattui useampi lämmin päivä ja silloin pääsin kunnon kesälomafiiliksen makuun; välillä touhuttiin kotona pihahommia ja välillä taas otettiin iisisti juurikin riippumatossa loikoillen ;).

Tähän energiseen oloon hyvin varmasti vaikuttaa osaltaan se, että eihän siitä niin kauan ole kun vasta palasin äitiyslomalta työelämään. Toteutuneita työviikkoja taitaa olla takana vasta viitisen kappaletta ja motivaatio omaa rakasta työtä kohti on korkealla. Tänäänkin oli niin mahtava mukavan työpäivän jälkeen tulla kotin, kun ulkona lämpötila oli kivunnut 17 lämpöasteeseen. Syötiin koko perhe päivällinen ulkona terassilla ja samalla hiljaa mielessäni fiilistelin, että edessä on vielä monta vastaavaa ihanaa iltaa.


Kirsikkapuiden kaunein kukinta-aika oli noin viikko sitten, jolloin nämä yllä olevat kuvat pihaltamme nappasin. Tällä viikolla täytyy käydä hankkimassa jonkun näköinen verkko noiden puiden ylle, jotta päästäisiin vihdoin ja viimein maistamaan edes muutamaa omaa kirsikkaa tänä kesänä. Aikaisempina kesinä kun linnut ovat olleet meitä nopeampia ;).


Omenapuut puolestaan näyttivät samaan aikaan tältä...Näyttää siis siltä että omenoita on tulossa ainakin muutama myös tälle kesälle :). 


Muutamat pihakukat ehdin myös viime viikolla alkuviikosta istuttaa ja tällä viikolla olisi tarkoitus hankkia niitä lisää. Päädyin taas vaaleanpunaiseen...Se vain jotenkin on niin suloinen väri vihreän rinnalla!


Kivumuurin päällä olevat taikinamarjapensaat saivat myös juurillensa vihdoin ja viimein kuorikatteen. Aloitin myös uuden havupensas-kuorikate-penkin tekemisen, jota jatketaan viimeistään viikonloppuna. Näköjään minusta on omakotitalo-asumisen kautta kehkeytymässä myös pieni puutarhuri, koska huomaan koko ajan enemmän ja enemään haluavani puuhastella ulkona kukkien ym. parissa. Ja siellähän sitä kesäisin hommaa riittääkin :).

Rakas ystäväni ja esikoisemme kummatäti kävi meitä viihdyttämässä myös alkuviikosta ja olihan se taas pitkästä aikaa ihana viettää aikaa hyvässä seurassa. Minun oli pakko lainata hänen facebook -sivultaan tämä päivitys tuolta ajalta, koska sen lisäksi että tämä oli minusta niin päivän paras juttu, tajusin myös miten pohtivassakehitysvaiheessa esikoisemme onkaan tällä hetkellä.

"Olen saanut viettää puolitoista päivää suloisen kummityttöni seurassa ja yrittänyt vastata hänen hauskoihin ja haastaviin kysymyksiin kuten: Onko sulla hampaat? Onko sulla pikkuhousut? Miksi? Onko sulla näppyjä? Missä sun koti on? Mitä sää teet? Missä sun mekot on? Mikä sun nimi on? Meetkö sää pesulle?Missä X-täti ooooonnn? Miten se lelu meni imuriin? Missä se nyt on? Mitä Ti-Ti nalle tekee? Mitä Kaapo tekee? Onko sulla haavaa? Mistä se on tullu? Miksi? Onko sulla vaippa? Miksi ei? Mikä kuva siinä mukissa on? Miksi siinä ei ole Muumipeikon kuvaa? Jne jne.."

Niin se vain maailma on ihmeellinen paikka ja täynnä mieltä askarruttavia kysymyksiä <3.



Loppuviikoksi minä ja nuorimmaisemme puolestaan hurautimme autolla Savoon serkkupoikani lakkiaisiin.Viisi päivää kuluivat kuin siivillä ensin juhlien valmisteluissa avustaen ja sitten itse juhlissa juhlien. Lauantai oli kaiken kaikkiaan ihana ja mieleenpainuva päivä varmasti monelle valmistuneelle ja juhlijalle. Serkkuni perheen upeassa vanhassa kartanossa juhlisi mielellään toistekin...niin upea tuo heidän kotinsa on.








Ruusuiset onnittelut kaikille vastavalmistuneille vielä näin jälikäteen :)! Nyt on aika laittaa juhlakengät hetkeksi tauolle, mutta onneksi kesän päälle on luvassa vielä muitakin juhlia ;)!



Mukavaa viikkoa kaikille :)!

-J-